Älä menetä Toivoasi!

Tommi Musturi: Ensimmäinen Toivon Kirja - Like 2007
Tommi Musturi: Toinen Toivon Kirja - Like 2007

Tommi Musturi on etevä graafikko, jonka sarjakuvallinen tyyli vaihtuu tiheämmin kuin lelu levottomimman lapsen kädessä. Toivon kirjoihin omaksuttu tyyli lähentelee perinteistä pallonenäkarikatyriikkaa, vaikka tekijän psykedeelis-surrealistiset mieltymykset ruutujen välistä pilkottavatkin.

Toivon kirjojen päähenkilö on keski-iän ylittänyt äijänreppana, jonka hidasta elämäntyyliä ja itsekseenhöpöttelyä sarjakuva dokumentoi, sivun tai parin episodeissa. Kuvakerronta on staattista, elokuvatermejä lainatakseni: kamera ei liiku, mutta montaaseilla pidetään kuvavirta eloisana, jopa leikkisänä. Albumit lukee halutessaan nopeasti, mutta tekijä on eittämättä tarkoittanut kuvansa nautittavaksi samalla leppoisalla tahdilla kuin päähenkilö elämäänsä elää.

Toivo kalastaa, Toivo nukkuu, Toivo lämmittää saunan, Toivo suunnittelee lähtevänsä lenkille, Toivo syö. Siinä jotakuinkin Ensimmäisen Toivon Kirjan synopsis. Toivon aforisminomaisesta sanailusta ja verkkaisuudesta voi halutessaan löytää jotain hiljaista elämänviisautta, minulle hahmo tuntuu hieman ulkokohtaiselta luomukselta, liian ironiselta ollakseen aito. Sopii kysyä mitä helsinkiläinen avantgardisti-nuorimies haluaa parodian sävyttämän maalaisukkelinsa kautta välittää - ehkä kyseessä on etäinen alter ego, haave- tai kauhukuva vanhuudesta. Toivo itse pohtii vanhenemista heti ensimmäisissä repliikeissään: "Vanhempana sitten ymmärtää, etteivät vuodet muuta ihmistä. Sitä toivoo, että viisastuu, ja koettaa välttää elämän alituiseen tarjoaman katkeruuden." Rutinoituneen jähmeän, mekanistisen suorittamisen, ja kyynisen kuoren, alla Toivolla on lapsekkuus ja mielikuvitus tallella, sikäli hän on selvinnyt elämän kolhuista voittajana.

Musturi julkaisi itse muutama vuosi takaperin Ensimmäisen Toivon Kirjan englanninkielisenä niteenä, Like tuotti hiljan "suomennokset" kahdesta ensimmäisestä albumista yhdellä kertaa. Sarjaa on tiettävästi kaavailtu viisiosaiseksi, vaikka tuntuu, että ensimmäinen jatko-osa ei lisännyt paljon konseptiin. Toivoa sopii, että seuraavat albumit löytävät hahmoon uutta syvyyttä ja uutta näkökulmaa.

Toivon kirjat ovat komea taidonnäyte kaksiväritekniikassaan, ensimmäisen punainen-sininen, toisen violetti-oranssi -yhdistelmiä Musturi on hyödyntänyt hienosti, antaen niille omintakeisen ilmeen. Musturin kuvallinen ilmaisu on odotetusti hiottua ja tasokasta, ja albumit visuaalisesti viimeisen päälle mietittyjä paketteja.