lauantaina, toukokuuta 20, 2006

Taiteilijan kohtalo


Jotakuinkin uusimmassa Comics Journalissa (273) on oivallinen Eddie Campbellin haastattelu. Lehdelle tyypillisesti keskustelutuokio on kiireetön ja perusteellinen (kuvituksien kanssa yli 40 sivua).

Eddie Campbell lienee parhaiten tunnettu yhteistyöstään Alan Mooren kanssa From Hell -eepoksessa, mutta hän on myös arkirealistisen ja omaelämäkerrallisen sarjakuvan uranuurtaja. Lisäksi hän on pitkän linjan omakustantaja, ja kaikin puolin varsin omaehtoinen sarjakuvan ammattilainen.

Yllättävä tosiasia, joka CJ:n haastattelussa paljastuu, on, että Campbell on jo vuosien ajan pyörittänyt studiota, jossa miehen nimellä julkaistuja sarjiksia on ollut työstämässä useampikin työmyyrä. From Hellistäkin kuulemma löytyy sivu, josta maestro itse ei ole hoitanut muuta kuin tekstauksen- joten sopii miettiä miten suuri osuus avustajilla on ollut muun albumisarjan teossa. Selkeästi kaupallisemman sarjakuvan puolella haamupiirtäjät ja työryhmät eivät ole lainkaan harvinaisia, mutta on kiinnostavaa, että "henkilökohtaisempaa" ja taiteellisempaa ilmaisua edustavan indie-sarjakuvankin puolella toteutetaan samaa - varsinkin niinkin idiosynkraatisen tyylittelijän kohdalla kuin Campbell.

Haastattelu tarjoaa kiinnostavia näköaloja (anglo-amerikkalaiseen) sarjakuva-alaan mieheltä, joka aktiivisuudestaan huolimatta on säilynyt eräänlaisena outsiderina. Samaten herran sarjakuvalliset pyrkimykset avautuivat minulle ihan uudella tavalla. Campbellin uusin albumi on omia kokemuksia tilittävä The Fate of the Artist, jota tekijä itse kuvaa eräänlaiseksi "How to stop being an artist" -teokseksi, vastapainona kymmenen vuoden takaiseen omaelämäkerralliseen Alec: How to be an Artist -albumiinsa. Ei niin, ettäkö mies olisi sarjakuvien tekemisestä vetäytymässä, melkein päinvastoin. Viime vuosina Campbell on jopa hypännyt supersankarikelkkaan mukaan ja tehnyt pari Batman-albumia (toinen vielä julkaisematta) sekä kuvittanut Rautamiestä. Vastapainona hän on muokannut Alan Mooren pitkiä tajunnanvirtarunoja kokeellisemmiksi sarjakuvannoksiksi (Birth Caul sekä Snakes and Ladders), jotka on hiljan koottu A Disease of Language -albumiksi. Aika pitkä pätkä haastattelusta löytyy netistäkin: Comics Journalin haastattelu.

Tuore, erittäin kiinnostava ja älykäs haastattelu netissä, jossa C. kertoo muun muassa kuinka kunnianhimoinen ja uusia ratkaisuja pelkäämätön hanke The Fate of the Artist on ollut: Comics Reporterin haastattelu

Tunnisteet: