Kevätaurinko

Tänään oli niin mahtavan aurinkoinen alkukevään päivä, ettei oikein malttanut sisällä virtuaaliopintojaan väkertää - no, johan eilen tahkosin kaksi esseetä ja luentoa. Ulkona edesautin hieman pihan sulamista - lapsuudesta jäänyt tyydytystä tuottavaksi toiminnaksi sulamisvaiheessa olevien jääpalasten rikkominen. takkojen tuhkista erottelin naularuuvit ja ripottelin tuhkaa ympäriinsä lumelle. Naularuuvit ja naulat säästän kollasi(maalausta) varten. Lumen alta paljastuva luonto, virtaava vesi ja kirkas taivas saivatkin maalausinnon taas heräämään. Kotimme vieressä oleva pelto oli muuntautunut järveksi, ja lainehti hiekkatien yli.

Kävelyllä kuulin pientareelta lumesta jonkinlaista rapinaa, ja jäin kuuntelemaan. Aika vinhaa vauhtia siellä liikkui maamyyrä, joka nokkansa esiin muutaman kerran nostikin. Veikeää raaputusta piti saada taltioitua mp3 -soittimeen, samaten hiekkatien yli lainehtivan veden solinaa. Linnunlauluakin piti tietysti joutessaan nauhoittaa, ja kuunnellessani mietin , että tuohon ekonomian ja täyteyden tasoon omassa musiikissakin sopisi pyrkiä. Valokuvattuakin tuli, sekä kevään ensimmäinen kärpäsennäköinen omalla pihamaalla nähtyä.

Näihin kuviin maamyyrä on saatu tallennettua, vaikka sitä vaikea onkin hahmottaa. Luontovalokuvausharrastus kaipaa vielä treeniä.